Kiikunkaakun

Voi kun aina olisi hoitaja joka ymmärtäisi että äiti tietää (tm)...

Aamuhoitajana oli tänään joku sijainen, joka ei tuntenut oikein lasta eikä meitäkään joten sääti ja hösäsi niin että jossakin kohtaa sekä minä että naapurivauvan isi todettiin yhteen ääneen että pärjätään kyllä täällä, mene vaan... Ei meinannut uskoa myöskään kun sanoin että jalka jossa on kanyyli tuntuu kipeältä, ja Muru aristaa sitä. Pitkällisen säädön ja toisen hoitajan avustamana sitten totesivat että juu, tukossa on koko kanyyli, vaihtoon menee.

Iltahoitajana oli meille Isoveikan ajoilta tuttu hoitaja joka myös tietää että osaan vauvan vointia itse tulkita ja nähdä. Kyselikin sitten että mikä on oma tuntumani siitä tarvitaanko happiviiksiä vai ei. Tyttö kun koko ajan niitä repi iltapäivällä pois ja hermostui, hengitys tiheni koko ajan kun pakolla puskee ilmaa nenään ja toinen koittaa niitä vastustella. Totesin että aiemminkin on ollut niin että kun on ollut "liian kauan" viiksillä niin hengitys tihenee ja pulssi nousee ihan siitä kun alkaa vastustella omalla hengityksellä paineilmaa ja ikään kuin hyperventiloida viiksillä. Hoitajakin ihmetteli että miten ihmeessä meillä harkitaan kotiinlähtöä ylihuomenna jos vauva on koko ajan viiksillä, ja minä ihmettelin takaisin että niin no, itekään en ymmärrä miksi on koko ajan viiksillä... Otettiin ne sitten pois.

Tänään oli CRP laskenut aamulla jo niin että oli enää 7, normaali on alle 3. Antibiootit auttaa siis. Toivottavasti nyt kuitenkin oma vaistoni ei ollut väärässä, ja Muru pärjäisi nyt ilman happiviiksiäkin, sitten voitaisiin ehkä tosiaan ylihuomenna lähteäkin kotilomille!

EDIT: Soittelin vielä äsken osastolle ja Muru tuntuu jaksavan paremmin ilman viiksiä, hengittää rauhallisemmin ja saturaatiolaskuja ei ole ollut. Huomenna loppuu antibiootit, josko nyt....?