Hyvin meni!

Murun eka kotiloma meni hienosti! Heräsi itse syömään joka kerta ja söi kaiken hienosti itse, eikä ruoan jälkeen eikä muutenkaan ollut saturaatiolaskuja. Herkkä saturaatiomittari kyllä aika ajoin vähän kilkatteli, mutta hiljeni yleensä aina ennen kun ehdin paikalle, ja jos ei hiljentynyt niin yleensä kilkattelu johtuikin sitten siitä että tyttö oli saanut sensorin jotenkin solmuun. 

Ihan vähän pelästyin ajomatkalla kotiin kun mittari alkoi näyttää outoja lukemia, pysähdyttiinkin matkalla tarkistamaan tilanne. Muru nukkui kuitenkin tyytyväisenä kaukalossa ja soittelinkin osastolle vielä että mikä homma tuo on, sanoivat että saattaa ottaa jopa auton liikkeistä häiriötä kun tuo on herkempi kun sairaalan omat monitorit mihin olemme tottuneet.

Suuren osan ajasta Muru oli sylissä ilman sitä monitoria, turhaan sylissä monitoria pitää päällä kun lapsesta kyllä näkee päältä voiko hyvin vai huonosti. Iltavirkku Muru intoutuikin valvomaan pari tuntia illalla virkeänä ruoan jälkeen ja saatiin kuviakin otettua. Harmi vain vielä ei saatu ikuistettua Murun ihanaa hymyä kunnolla, eiköhän sekin saada vielä napattua... Ehkä huomenna sitten?

Nyt odotellaan huomiseen aamuun, jolloin tietää onko yöllä ollut apneoita vai ei, eli päästäänkö huomenna sitten pidemmälle lomalle ja lopulta ensi viikolla kotiinkin. Toivon todella!